keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Senegalilainen teenkeittokoulu, osa 1

Välillä minusta tuntuu, että olen täällä vähän kuin jokakodin viihdekeskus. Paikallisten mielestä mikään ei taida olla jännittävämpää katseltavaa kuin:

- Saana, joka kantaa vesisankoa suihkuun
- Saana, joka kuorii sipulia
- Saana, joka tanssii
- Saana, joka pesee pyykkiä

Tällä viikolla viihdytin paikallisia teenkeittotaidoillani.

Homma alkoi sillä, että naapurista haettiin keittolevy. Muistuttaa vähän suomalaista hiiligrilliä. Kaasullahan koko homma olisi ihan liian helppoa.



Sitten toivottavasti sokeri, tee, vesi ja mahdolliset muut teehen lisättävät ainesosat ovat lähellä. Teehen voi sokerin lisäksi laittaa esim. minttua tai vaniljasokeria.



Tässä vaiheessa on hyvä alkaa etsiä teekannua ja kuppeja. Mitä luultavimmin ne löytyvät naapurista. Tavaroiden haku kannattaa nakittaa jollekin itseä puolta pienemmälle, jotta voi itse lepäillä. Onhan täällä aikas kuuma.

Tee juodaan snapsilaseja muistuttavista kipoista. Laseja pidetään vadilla/lautasella, jolle on keittämisen edetessä helppo kaataa vettä kippojen pesua varten. Sokerilemellä Teellä vehtailu kun on aika tahmaista touhua.



Nyt kun kaikki esivalmistelut on tehty, voidaankin siirtyä itse keittmiseen. Kaada vettä teekannuun ja heitä puoli pakettia puruja sekaan. Paketti on täällä kooltansa noin 1,5cm x 6cm x 3cm. Laskekaas siitä se puolipakettia.




Kun vesi kiehuu lisätään puolitoista snapsilasillista sokeria. Annetaan kiehua vielä hetki.





Kaada sokeroituneisiin kippoihin vähän teetä ja viskaa liemi takaisin kannuun.




Sitten alkaakin hauskanpito. Vaahdotus. Allekirjoittaneen mielestä kaikista mukavinta on ottaa 2x puoli kipollista teetä syrjään jäähtymään. Kun tee ei enää polttele sormia, niin ei muuta kuin teet kupista toiseen.

Ja jos sitä vaahtoa kaipaa, niin muista että tyhjään kuppiin ei sitten kaadeta mitään. Kupin pohjalla pitää olla vähän teetä, niin johan vaahtoaa. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää tiskiainetta.

Niin ja tekniikka on sitten kovaa ja korkealta. Tässä oma taidonnäytteeni.



Kun vaahto on valmista, niin ei muuta kuin tarjoilemaan. Kaikille ei ole tarkoituskaan jakaa omaa lasia. Jokainen odottaa kiltisti omaa vuoroaan. Näin olen kahdella kipolla tarjoilun voi hoitaa jopa kymmenelle teenjuojalle.



Ensimmäisen kierroksen jälkeen keitetään vielä toiset ja kolmannet kierrokset. Teen makuihin ja variaatioihin tutustutaan teenkeittokoulun tulevissa osissa. Inshallah.

2 kommenttia:

  1. Tuli mieleen, että senegalilaisessa kulttuurissa perheen lasten lähettäminen asialle ei itseasiassa ole vaan sitä että itse olisi laiska vaan sillä opetetaan lapsille vastuuta ja se on usein lapsille kunnia-asia että heihin luotetaan ja annetaan mennä esim kauppaan tms asialle. Eli ei kannata siitä kantaa huonoa omaatuntoa, se kuuluu täysin asiaan ja on jopa toivottavaa! :)

    VastaaPoista
  2. Ah, no hyvä. Voin siis jatkossakin nakittaa typyjä tekemään mun hommia. Ei ne kyllä koskaan ole napisseet vastaan tai mitään. Enemminkin olleet vaan tosi iloisia, kun ovat saaneet auttaa.

    Täällä on jotenkin tosi hauskaa, kun oon esim. siivoamassa tai pyykkäämässä, niin ihan joku random vierailijakin saattaa tulla mua jeesaamaan. Esim. kissanpissaa mun kanssa siivosi naapuri :D

    VastaaPoista

Puhunko ihan puuta heinää vai totisinta totta? Kommentoi!