keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Mopo sanoo put put put

Naapurikylän ranskalaisvahvistukselta oli tässä yksi päivä päässyt käteisvarastot hupenemaan. Matkaa Dakariin ei ollut tiedossa lähiaikoina, joten päätimme tehdä yhteisvoimin retken lähikaupunki Mbouriin. Täällä landellahan ei mitään pankkiautomaatteja tunneta ja 10 000 CFA:n  (n. 18e) setelikin aiheuttaa ongelmia vaihtorahojen kanssa.

Ranskiksella on myös lievä asennevamma paikallisliikennettä kohtaan. Hänen kärsivällisyytensä ei tahdo riittä bussien venailuun. Itse olen tässä kuukausien aikana oppinut erinomaiseksi odottajaksi. En jaksa ottaa pulttia siittä, että bussia ei tule. Koska ei se yhtään nopeammin paikalle ilmaannu, vaikka miten voivottelisin.

Koska yhdistelmä ranskalainen ja julkinen liikenne todettiin sopimattomaksi, kokeilimme uudenlaista liikennejärjestelyä. Vuokrasimme mopon.

Mopomme oli varustettu asianmukaisella suojelijalla. Heppu taitaa olla joku senegalilainen marabou.
 


Eipä siinä sitten muuta kuin mopa alle ja menoksi. Kuskille oli jostain löydetty kypärä. Itse kiedoin päähäni huivin siinä toivossa, että se pitäisi pääni kasassa, jos kävisi huono tuuri. Noh, viisi minuttia kaahattuamme, huivini roikku niskassani. Onneksi partiolainen tietää, miten asiat saa köytettyä paikoilleen. Eipä tarvinut lähteä etsimään vihreää huivia tienpientareelta.

Seuraavaksi minulta meinasi pudota aurinkolasit. Alkumatkasta pidin laseistani kiinni käpälilläni. Sitten muistin, että tässä maailmankolkassa tiet ovat täynnä jäätävän kokoisia hidastetöyssyjä. Ehkä olisi viisasta pitää molemmilla käsillä itsensä paikallaan. Sitten törmäsimme vuoheen. No ei vaiskaan. Vuohi meni 5 cm:n päästä kulkupelistämme. Onneksi oli ne kaksi tervettä kättä, joiden avulla pysyin kyydissä.

No pääsimme loppujen lopuksi Mbouriin. Tyhjensimme pankkiautomaatin ja kiusasimme torimyyjiä. Sitten hurautimme vielä turistimestaan Mbouriin lähelle. Sain vuohenjuustoa ja salaattia. Lisäksi yritin ruskettua.

Paluumatkalla meiltä loppui bensa.

Mopo simahti 150 metriä ennen huoltsikkaa. Kävi aika hyvä säkä sinänsä, sillä Mbourin ja Ndiosmonen välillä on jotain 20 km ja ehkä yksi huoltoasema.

Illalla särki jalkoja ja käsiä. Melkein 100 kilometriä pikkupärrällä ei ole ihan helppoa.

Meidän vuokramopo eli tjakarta ja ranskalainen hovikuljettajani





2 kommenttia:

  1. Joko kohta tulee taas eläinpostauksia?!?!? ;)

    VastaaPoista
  2. Hei, kato mun Instagramia, saanasopiva, siellä on vaikka mitä elukoita :D

    VastaaPoista

Puhunko ihan puuta heinää vai totisinta totta? Kommentoi!